Käsitteitä

Alkuun voisin heittää lyhyesti avattuna muutaman käsitteen, 

jotka ovat tämän kurssin suorittamiseen kannalta oltava hallussa.

Merkityksen lajit:

1.denotatiivinen eli viittaava merkitys

Yksiselitteinen, kaikille kielenkäyttäjille yhteinen merkitys. Ns. “perusmerkitys” tai “sanakirjamerkitys”

2.konnotatiivinen eli sivumerkitys

Subjektiivinen kokemus, joka riippuu kuulijasta ja esimerkiksi hänen ennakkotiedoistaan tai kulttuuriperimästään. Esim. Inside jokes

3.affektiivinen eli tunne/sävymerkitys

Sanaan tai lauseeseen liittyy tietty tunnemerkitys. Kertojan mielipiteet kuuluvat usein affektiivisen merkityksen kautta

4.reflektiivinen eli heijastusmerkitys

Reflektoiva ja kollokatiivinen merkitys ovat lähellä toisiaan: niillä tarkoitetaan sanojen merkityksiin säteilevää vaikutusta toisten sanojen merkityksistä tai sanojen kanssa usein yhdessä esiintyvistä sanoista. On olemassa heijastusmerkityksistä, jotka ovat ominaisia erityisesti sanoille, joilla on jonkinlaista tabukäyttöä.

5.kollokatiivinen eli myötämerkitys

Kollokatiiviset merkitykset tarkoittaa niillä ilmauksia, joilla on jollakin tavoin vakiintunut tai rajoittunut esiintymisyhteys. 

Tekstintutkimus

voidaan tarkoittaa monia eri asioita riippuen tutkimustraditiosta: voi olla kyseessä puhtaammin kielitieteellinen tutkimus tai sitten esim.  kirjallisuudentutkimuksen, retoriikan, stilistiikan, diskurssianalyysin ja kielitieteellisen pragmatiikan lähestymistapoja eri tavoin yhdistelevä tutkimusala.

Tekstianalyysi

Tekstianalyysia on usein käytetty tekstintutkimuksen synonyymina. Kts. edellinen.

Diskurssi

Diskurssi on merkityskehys, jonka puitteissa asiat ja ilmiöt liitetään toisiinsa jostakin niitä yhdistävästä näkökulmasta. Usein käytetty tapa kuvata diskurssia on nähdä se tapana puhua ja/tai tapana ajatella. Kyse on siis sosiaalisen käytännön muodosta. Tällöin diskurssi nähdään sosiaalisena toimintana ja vuorovaikutuksena, ihmisten kanssakäymisenä todellisissa sosiaalisissa tilanteissa

Diskurssianalyysi

Diskurssianalyysi on diskurssin tutkimista. Se on siis on laadullinen menetelmä, jonka avulla syvennytään merkityksiin, niihin liittyviin konteksteihin ja prosesseihin sekä merkitysten tuottamisen käytäntöihin.

Intertekstuaalisuus

Intertekstuaalisessa lähestymistavassa kiinnitetään huomiota tekstien keskinäisiin suhteisiin ja tulkitaan tekstejä tästä näkökulmasta käsin. Intertekstuaalisuus ei kuitenkaan ole selkeä metodi, jota koskisi selkeät säännöt. Monesti tekstien taustalla on aiempia tekstejä, joihin uusi teksti tavalla tai toisella perustuu. Tekstit saavat uusia merkityksiä riippuen siitä, minkä muiden tekstien rinnalla niitä luetaan.

Diskurssi ja diskurssistrategiat

DISKURSSI

Diskurssit ovat vakiintuneita ajattelu- ja puhetapoja, 
joita käytämme päivittäin elämässämme. Monesta paikasta luinkin, että diskurssiin 
liitetään ajatus siitä että se on tilanteen merkityskehys, jonka kautta toimintaa tarkkaillaan. Tämän näkökulman mukaan diskurssi voi tarkoittaa siis esimerkiksi tiettyä keskustelua, keskustelun osia tai jollakin areenalla käyttävää yleistä mielipiteenvaihtoa. Kieltä käytetään eri tavalla eri tarkoituksiin. Kun tavoitteenani on ohjeistaa ihmisiä, käytän kieltä yleensä tietyllä tavalla. Kun tavoite muuttuu, muuttuu myös kielenkäyttöni jollakin tavalla. On myös tiettyjä tapoja puhua, kun esimerkiksi pitää esitelmää, tai kun haluaa ostaa auton.

Diskurssitkin ovat osittain kulttuurisidonnaisia ja niitä tutkiessa täytyy ottaa huomioon myös keskustelun osapuolien sosiaaliset suhteet.

Usein käytetty tapa kuvata diskurssia on nähdä se tapana puhua ja/tai tapana ajatella. Kyse on siis sosiaalisen käytännön muodosta. Tällöin diskurssi nähdään sosiaalisena toimintana ja vuorovaikutuksena, ihmisten kanssakäymisenä todellisissa sosiaalisissa tilanteissa. Diskurssi voidaan nähdä myös tiedon muotona.

Diskurssi on myös tiettyihin tilanteisiin liittyvä erityinen kielenkäyttö-, puhe- tai ilmaisutapa. Koska kieltä käytetään kulttuurisissa tilanteissa ja käytännöissä, puhunta ei koskaan ole vapaata, vaan siihen kohdistuu sosiaalisia ja odotuksia ja paineita.

Esimerkiksi jos puhutaan kuolemasta kirkossa tai sairaalassa, uskonnon tai lääketieteen yhteydessä, merkitykset muuttuvat.

★ Mielestäni Diskurssin käsitteen ydinasia on vuorovaikutus. 

Se on erittäin tärkeä osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja selviytymistä. 

On myös tärkeää ymmärtää vivahteet toisen sanoissa, jottei ymmärrä viestiä väärin. 

★Tulkki tarvitsee diskurssia ja sen ymmärtämistä välittääkseen viestin oikeanlaisena perille. Jos ei ymmärrä sävyjen merkityseroja, niin viesti ei ole autenttinen kohdatessaan vastaanottajan. 

★Diskurssi ja teksti eroavat toisistaan siten, että teksti ei vaadi vuorovaikutusta. 

DISKURSSIANALYYSI

Tutkii tekstejä ja vuorovaikutusta

Diskurssi tarkoittaa 'keskustelua' ja diskurssianalyysista käytetäänkin usein rinnakkaistermiä "keskusteluanalyysi".

Diskurssianalyysissa tutkitaan kielen käyttöä ja 

 siihen liittyviä konteksteja, toimintaa, funktioita ja 

merkitysten tuottamisen tapoja.

Diskursseja tutkittaessa (diskurssianalyysi) on siis tunnettava tilanteet ja 
käytännöt, ja niihin osallistuvien ihmisten väliset suhteet. Tilanteet ovat puolestaan yhteiskunnallisesti rakentuneita, käytäntöjä, joissa valta- ja muita suhteita uusinnetaan . Tästä syystä diskurssit tulkitsevat aina todellisuutta ja 
asettavat jonkun näkökulman todellisuuteen muiden edelle.

  Diskurssintutkimus korostaa, 

ettei kieli järjestäydy vain kieliopin luontaisten sääntöjen mukaan.

Kieleen vaikuttavat sosiaaliset ja diskursiiviset normit, arvot ja säännöt.

Diskurssianalyysin avulla analysoidaan:

- kielen käyttöä yhden ilmaisun tai lauseen tasolla

- kielen ja sosiaalisen ympäristön välisiä suhteita

- jokapäiväisen kommunikaation interaktiivisia ja dialogisia ominaisuuksia.

Miksi me sitten käsittelemme diskurssia jo toista kertaa opintojemme aikana? 

Koska diskurssi on erittäin tärkeä työväline tulkille. On tärkeää, ettei tulkatessa keskitytä vain ja ainoastaan kielelliseen ainekseen, vaan mietitään merkityksiä sanojen takana ja niiden ympärillä. Merkittävintä tutkiskellessani oli mielestäni se, että diskurssin ja diskurssianalyysin käsitteet yhdistyivät heti tiiviisti käytännön tulkkaukseen. Diskurssien tuntemisesta on tulkille suurta hyötyä, kun hän yrittää kääntää lähtöteksiä tulokieleen ja tilanteeseen sopivaksi, kun hän etsii lähtötekstin syvämerkityksiä ja haluaa selvittää koheesiota sekä kun hän ennakoi tekstin rakennetta ja tavoitetta.

Tässä muutama esimerkki siitä, 

että millaisia diskurssianalyysejä löytyy netistä:

“OLO OLI KUIN MAKKARALLA NAKIN KUORISSA”

On diskurssianalyysi nuorten naisten kehopäiväkirjoista

MITEN JA MISTÄ VIIHDE VIESTII?

Maria! –talk-show kriittisen diskurssianalyysin tutkimuskohteena