Puheakti ja litterointi

PUHEAKTITEORIA

  Puheakti = puhumalla ihminen suorittaa teon.

Teko voi olla esimerkiksi:

kysymys, käsky, varoitus, pyyntö, 

kiitos tai anteeksipyyntö. 

    Intentio = puhujan tarkoitus tai pyrkimys

Puheaktiteoria oli minulle käsitteenä täysin uusi asia. Suomen kielessä on paljon sanoja ja esimerkiksi ilmaisutapoja joita käytän useinkin, mutta en vain ole koskaan pysähtynyt miettimään: miksi sanoin asian näin? Miksi en muotoillut kysymystäni tai pyyntöäni toisella tavalla?

Onnistuneisuusehdot olivat mielestäni hyvin mielenkiintoisia. Tämä on taas sarjassamme: asioita jotka ovat aivan itsestään selviä, mutta joille et vain ole koskaan antanut nimeä. Myös epäsuora puheakti on mielestäni mielenkiintoinen käsite, sillä huomaan sitä nyt jatkuvasti ympärilläni. Suomalaiset käyttävät tätä todella paljon, mutta en usko, että puoletkaan heistä tiedostavat käyttävänsä sitä. Se on vain jotain, joka kuuluu kulttuuriimme ja siirtyy automaationa sukupolvelta toiselle. Tämä on mielestäni todella mielenkiintoista! Tähänkin aiheeseen haluan silti perehtyä lisää myöhemmin, kun aikataulut antavat vähän paremmin periksi.

Milloin itse käytän puheaktiteoriaa? Asiaan perehtymisen jälkeen aloin kiinnittää huomiota omaan puheeseeni, ja nyt huomaan käyttäväni epäsuoria ilmaisuja koko ajan. Nyt on jopa alkanut hieman ärsyttää, kuinka paljon kiinnitän myös huomiota erityisesti näihin epäsuoriin ilmaisuihin.

Esimerkiksi:

Onko sulla kelloa?

Onko sulla suunnitelmia illalle?

PUHEAKTI

Puheakti on teko, joka aiheuttaa jonkinlaista toimintaa.

Puheakti on viestinnällinen kokonaistoimitus, 

jonka puhuja suorittaa sanoessaan jotain.

Lokuutio – sanat jotka aktuaalisesti sanotaan

Illokuutio – sanojen takana oleva intentio

Perlokiitio – vaikutus, jonka sanat aiheuttavat

Esimerkki omasta elämästä, joka toistuu viikoittain:

Lokuutio: Ompas täällä pimeetä (joka tarkoittaa à)

Illokuutio: Haluan valot päälle

Perlokuutio: Veli-Matti menee ja laittaa valot päälle.

 Alin ja Polinan Haastattelusta poimittua:

Millaista on tulkin työ Suomessa?
Tulkkien yheiskunnallinen rooli on näkymätön, aivan kuten Polina sanoi. 
Nykyään tuntuu että tulkin tulisi olla täysin väritön, hajuton ja mauton, eikä esimerkiksi tulkin oma persoona saisi näkyä ollenkaan. Tulkin ammatin arvostuksesta keskusteltiin nauhoitteessa myös, ja olen itse huomannut saman. Toiset arvostavat ja toiset eivät. En tiedä johtuuko se tottumuksen tai koulutuksen puutteesta, mutta olen kuullut paljon tällaista palautetta tulkin työstä.

·  Tulkin ammatti ei ole suojattu ammatti, mutta itseoppineet 
tekevät virheitä, joista heidät tunnistaa.

·  Tulkkeja on eritasoisia, toiset on koulutettuja ja taitavia, mutta kaikki eivät ole. 

     Tulkin kuuluu tulkata minä –muodossa

·  Tulkkaustyössä logistiikkaongelmia, koska matkat syövät aikaa paljon.

·  Oma auto helpottaa, koska joukkoliikenne on hidasta

       

Millaisia ovat tulkkien paineet ja yhteiskunnallinen rooli?
Tulkeilla on paljon paineita, ja tuntuu että tulkit ovat jatkuvan tarkkailun alla. 
Toisaalta paineita luo myös se, ettei monet ihmiset osaa käyttää tulkkeja. 
Tästä hyvä esimerkki esimerkiksi keskustelu siitä, tulkkaako tulkit minä-muodossa.

· Seuraukset voivat olla suuret, jos tulkkauksessa tapahtuu virhe. MANIPULOIMISRISKI

· Osa tajuaa ja osa ei tajua, kuinka tärkeä tulkin ammatti on.

· Hyvän tulkin tunnistaa hyvistä kysymyksistä

       

        

Kenelle kaikille tulkki on tarpeellinen? 

· Tulkkia käyttävät sekä maahanmuuttajat, että suomalaiset.

       

Saako lasta käyttää tulkkina?

· Lasta ei saisi käyttää tulkkina! Lapselle ei voi aikuisen vastuuta antaa.

        

     

Entä, paljonko Ali ja Nimo vedättivät teineinä kielitaidottomia 
vanhempiaan kun toimivat "tulkkeina"?
Luulen että lapset vedättävät ylipäätänsäkin vanhempiaan toimiessaan tulkkeina, 
ainakin heihin itseensä kohdistuvissa tilanteissa. Lapset ovat ylipäätänsäkin 
herkempiä huijaamaan, ja voisin uskoa että tässä monet näkisivät hyvän 
tilaisuuden mennä sieltä missä aita on matalin.

· Ali ja polina ovat hyväksikäyttäneet vanhempien puuttuvaa suomenkielentaitoa esim reissuvihkoviestien muuntelu.