Käsitteitä

Alkuun voisin heittää lyhyesti avattuna muutaman käsitteen, 

jotka ovat tämän kurssin suorittamiseen kannalta oltava hallussa.

Merkityksen lajit:

1.denotatiivinen eli viittaava merkitys

Yksiselitteinen, kaikille kielenkäyttäjille yhteinen merkitys. Ns. “perusmerkitys” tai “sanakirjamerkitys”

2.konnotatiivinen eli sivumerkitys

Subjektiivinen kokemus, joka riippuu kuulijasta ja esimerkiksi hänen ennakkotiedoistaan tai kulttuuriperimästään. Esim. Inside jokes

3.affektiivinen eli tunne/sävymerkitys

Sanaan tai lauseeseen liittyy tietty tunnemerkitys. Kertojan mielipiteet kuuluvat usein affektiivisen merkityksen kautta

4.reflektiivinen eli heijastusmerkitys

Reflektoiva ja kollokatiivinen merkitys ovat lähellä toisiaan: niillä tarkoitetaan sanojen merkityksiin säteilevää vaikutusta toisten sanojen merkityksistä tai sanojen kanssa usein yhdessä esiintyvistä sanoista. On olemassa heijastusmerkityksistä, jotka ovat ominaisia erityisesti sanoille, joilla on jonkinlaista tabukäyttöä.

5.kollokatiivinen eli myötämerkitys

Kollokatiiviset merkitykset tarkoittaa niillä ilmauksia, joilla on jollakin tavoin vakiintunut tai rajoittunut esiintymisyhteys. 

Tekstintutkimus

voidaan tarkoittaa monia eri asioita riippuen tutkimustraditiosta: voi olla kyseessä puhtaammin kielitieteellinen tutkimus tai sitten esim.  kirjallisuudentutkimuksen, retoriikan, stilistiikan, diskurssianalyysin ja kielitieteellisen pragmatiikan lähestymistapoja eri tavoin yhdistelevä tutkimusala.

Tekstianalyysi

Tekstianalyysia on usein käytetty tekstintutkimuksen synonyymina. Kts. edellinen.

Diskurssi

Diskurssi on merkityskehys, jonka puitteissa asiat ja ilmiöt liitetään toisiinsa jostakin niitä yhdistävästä näkökulmasta. Usein käytetty tapa kuvata diskurssia on nähdä se tapana puhua ja/tai tapana ajatella. Kyse on siis sosiaalisen käytännön muodosta. Tällöin diskurssi nähdään sosiaalisena toimintana ja vuorovaikutuksena, ihmisten kanssakäymisenä todellisissa sosiaalisissa tilanteissa

Diskurssianalyysi

Diskurssianalyysi on diskurssin tutkimista. Se on siis on laadullinen menetelmä, jonka avulla syvennytään merkityksiin, niihin liittyviin konteksteihin ja prosesseihin sekä merkitysten tuottamisen käytäntöihin.

Intertekstuaalisuus

Intertekstuaalisessa lähestymistavassa kiinnitetään huomiota tekstien keskinäisiin suhteisiin ja tulkitaan tekstejä tästä näkökulmasta käsin. Intertekstuaalisuus ei kuitenkaan ole selkeä metodi, jota koskisi selkeät säännöt. Monesti tekstien taustalla on aiempia tekstejä, joihin uusi teksti tavalla tai toisella perustuu. Tekstit saavat uusia merkityksiä riippuen siitä, minkä muiden tekstien rinnalla niitä luetaan.