Loppusanat

Loppusanat

Ja näin tulikin tehtyä! 

Blogimaailma oli mulle aivan uusi ja sen olenkin

 tässä sivussa ottanut ainakin osittain haltuun. 

Vaikka punaisessa langassa kulkeekin jollain tasolla itsearviointi oppimisprosessistani,  lyhyenä yhteenvetona kurssista tähän loppuun sanoisin, että kurssin itsenäinen suorittaminen on suhteellisen haastavaa, mutta myös erittäin opettavaista monesta näkökulmasta. Paitsi että kurssisisällöt on pakko ottaa haltuun itsenäisesti, myös esimerkiksi tehtävien laajuus ja määrä pakottaa opettelemaan täysin uudenlaista järjestelmällisyyttä ja tiedonhakua. 

Oppimispäiväkirjani ansaitsee mielestäni numeron 4. 

Kaikki asia on ollut minulle aivan uutta ja olen nähnyt paljon vaivaa asioiden opetteluun ja sisäistämiseen itsekseni. Se ei ole ihan vahvinta alaani, mutta olen mielestäni onnistunut siinä aika hyvin. 

Multimodaalisuus

MULTIMODAALISUUS

Määritelmä Kielen lisäksi myös muut semioottiset järjestelmät (eleet, ilmeet, visuaalisuus); näiden tutkimus niin puhutuissa kuin kirjoitetuissa teksteissä

Digitaalinen muutos on mahdollistanut multimodaalisen viestinnän, jolloin teksti voi kirjoituksen lisäksi koostua kuvista, liikkeestä, äänistä ja väreistä. Multimodaalisen tekstin tuottaminen edellyttää perinteistä tekstiä huomattavasti laaja-alaisempia valmiuksia.

Multimodaalisuus 

tarkoittaa verkkoesityksen koostumista monesta moodista. 
Moodeja ovat mm. teksti, kuva, ääni ja liike. 

Lukiessamme verkkosivuja, kaikki käytetyt moodit vaikuttavat tapaamme lukea ja tulkita saamaamme informaatiota. Esityksessä käytetyt moodit ovat sidottuja toisiinsa ja luovat yhdessä merkityksen. Jos moodin irroittaa kontekstistaan, merkitykset, joita annamme teksteille muuttuvat myös.

Tekstielementit voidaan jakaa seuraaviin moodeihin:

	Lingvistinen moodi:	kielellinen ilmaisu, esim. äänteistä koostuvat tavut, sanat ja lauseet...
	Auditiivinen moodi:	kuuloaistiin tukeutuva moodi, esim. puhe, musiikki, hiiren napautukset...
	Spatiaalinen moodi:	tilan käyttöön liittyvä moodi, esim. asettelu, jäsennys, ahtaus, väljyys…
	Gesturaalinen moodi:	eleisiin ja liikkeen havaitsemiseen liittyvä moodi, esim liikkuvat elementit verkossa...
	Visuaalinen moodi:	näköaistiin tukeutuva moodi, esim. kuvat, kaaviot, värien käyttö...

Multimodaalisuus tarkoittaa vuorovaikutuksen monia keinoja, 

joilla on tärkeä tehtävä ymmärtämisessä ja ymmärretyksi tulemisessa. 

Viestinnästä, jossa ihminen hyödyntää omaa fysiikkaansa ja sen hetkistä ympäristöään. Vuorovaikutuksesta puhuttaessa usein korostuu pelkästään kielen merkitys, mutta kielen lisäksi rakennamme merkityksiä muillakin tavoilla. 

Sen lisäksi, mitä sanomme, merkitystä on myös sillä, kuinka sanomme. 

Muun muassa äänen painot, intonaatio, tauotus, toisto ja rytmi tuovat oman lisänsä merkitykseen ja tarkka kuulija voi päätellä niistä paljon. 

Itse puheen lisäksi merkityksiä rakennetaan käyttämällä kehoa, esimerkiksi eleitä, ilmeitä ja katsetta. Ihmiset käyttävät hyväkseen liikkumista, ympäröivää tilaa ja siinä olevia esineitä. Käytämme vuorovaikutuksessamme monia merkitystä välittäviä keinoja ja väyliä.

Millaisia multimodaalisuuteen liittyviä piirteitä keskustelussa käytetään? 

Eleet,  eleiden merkitys viestinnässä, eleiden vaikutus? 

Ilmeet, katseen käyttö, katseen suuntaaminen ja näiden merkitys viestinnälle. Asettautuminen tilaan. Kosketus. 

Ihmisten välinen viestintä on lähes aina multimodaalista. 

Käytämme multimodaalisuutta tarkoituksella, mutta yleensä kuitenkin automaattisesti ja huomaamattamme, se on osa kieltämme ja kulttuuriamme. 

Seurasin sivusta lyhyttä kahden ihmisen keskustelua, 

josta kielen ulkoinen osa oli helppo poimia:

Henkilö A: ”Oletko käynyt ulkomailla, kun olet noin ruskettunut?”

Henkilö B:”En, kun” - ja sitten hän teki käsillään samanlaista liikettä kuin hiihtäessä sauvoilla tehdään – ”ilman pipoa”.

Ja tästä pantomiimisesta vastauksesta sekä henkilö A että minä tajusimme hänen käyneen hiihtämässä keväthangilla.

Multimodaalisuus auttaa meitä usein, mutta joskus se voi olla myös ”haitaksi”. 

On helppoa (tietenkin omasta moraalista riipuen) päästää suustaan valheellisia sanoja, mutta usein muu viestintämme, esimerkiksi eleemme ja ilmeemme paljastavat meidät. Sanojen ja muun viestinnän ollessa ristiriidassa vastaanottajat usein myös uskovat mielummin kehollista viestintää sanallista viestiä enemmän.

Vaikka multimodaalisuus tuli tutummaksi, jäi itse käsite vielä vähän mietityttämään. Multimodaalisuus tuntuu niin laajalta aiheelta, että on jollakin tavalla vaikea hahmottaa mitä kaikkea se pitääkään sisällään. En erota sen reunoja, eikä se jäsenny mieleeni kovinkaan yksiselitteisesti. 

Tekstianalyysi

Tekstianalyysi

Helsingissä ryöstettiin kauppa – Epäillyn sanat myyjälle: Anteeksi, soita poliisit

Teksti täällä!

Janni Hussin blogi – No more promises

Teksti täällä!

·       KYSYMYKSET	UUTINEN Helsingissä ryöstettiin kauppa – Epäillyn sanat myyjälle: Anteeksi, soita poliisit	BLOGITEKSTI Janni Hussin blogi – No more promises
·       Mistä teksti kertoo? Kuka on kirjoittaja, kenelle teksti on suunnattu? ·	Julkaistu mtv3:sen rikosuutispalstalla	Janni Hussi kirjoittaa omasta menneestä vuodestaan uuden vuoden kynnyksellä.
·       Mihin kokonaisuuteen/tekstidiskurssiin sisältyy? Intertekstuaalisuus	Uutisiin, rikosuutisiin, kauppavarkauksiin, aseellisiin ryöstöihin.	Blogiteksteihin. Oman elämän kuvaamiseen ja siitä kertomiseen
·       Mitkä ovat tekstin asiasisällöt? Miksi? Millaista tietoa tekstissä esitetään? Mihin tieto perustuu?	Kauppa on ryöstetty aseella, mutta tekijä on saatu kiinni. Tieto perustuu luultavasti haastatteluun.	Teksti kuvaa Jannin elämää. Asiasisältöinä ovat vaikea syksy, kasvaminen ihmisenä ja tulevaista työurakoista nauttiminen
·       Millaisia johtopäätöksiä? Millaisia asenteita, ennakkotietoja ja -oletuksia tekstissä on?	Ennakkotietoja ei ole nimeksikään. Anteeksipyynnästä kaupassa oli oletettavissa, että tekijä saadaan kyllä kiinni.	Tiedossa Jannilla on jo tulevia duunikuvioita, vain niiden alkamista täytyy odottaa. Tekstissä oletetaan ja toivotaan, että vuosi antaa paljon.
·       Mitä tekstissä ei kerrota?	Kuka on tekijä, kuka on jutun kirjoittanut tai mistä tiedot on saatu.	Mitä tulevat työkuviot pitävät sisällään.
·       Millaisia käsitteitä tekstissä käytetään? Millaisia verbejä, adjektiiveja?	Epäilty, uhkasi, hermostuneen oloinen,	Luvata, selittää, odottaa,

Semantiikka ja semiotiikka

SEMANTIIKKA
eli merkitysoppi tarkoittaa viestiin itseensä liittyviä merkityksiä, kun taas pragmatiikka tutkii tilanteen ja kontekstin vaikutusta viestin merkitykseen. Käsitteiden välinen ero on häilyvä, ja joissain yhteyksissä pragmatiikka lasketaankin semantiikan alakäsitteeksi.

Semantiikka siis painottuu enemmän kielellisten merkityksien miettimiseen, kun taas pragmatiikka miettii ympäristön merkitystä viestiin.

Sanat eivät tarkoita kaikille samaa. 

Sen sijaan opimme liittämään sanoihin ja muihin käyttämiimme symboleihin valtavan määrän informaatiota elämämme varrella. Tätä lisäinformaatiota nimitetään konnotaatioiksi. Jokainen sana tuo mieleen valtavan määrän lisätietoa riippuen elämänkokemuksestasi ja siitä tilanteesta, jossa sanaa käytetään. Tästä syystä ei ole ihmeellistä, että monesti päädymme myös tilanteeseen, jossa keskustelukumppani ei vain ota ymmärtääkseen, mitä yritämme sanoa.

Semantiikkaa

SEMIOTIIKKA

tarkoittaa tiedettä joka tutkii merkkejä, niiden elämää ja käyttöä. 

Kaikkein ilmeisimpiä meitä ympäröiviä merkkejä ovat kielen sanat, musiikin sävelet, visuaaliset viestit, mainokset, logot, liikennemerkit, ym.

Semiotiikka on filosofinen suuntaus joka tutkii erilaisten merkkien ja sanojen semantiikkaa eli merkkien merkitystä ja yhdistelysääntöjä ja tilannekohtaista merkitystä. Semiotiikkaan liittyy vahvasti syntaksi ja pragmatiikka eli juurikin nämä edellä mainitut asiat.

Semiotiikka jaetaan usein neljään eri pääsuuntaukseen. Empiirinen, filosofinen, lingvistinen ja kulttuurisemiotiikka ovat päämuodot. Lisäksi biosemiotiikka on se joka tutkii erilaisia semioottisia prosesseja ja organismien elämää suhteessa niiden ympäristöön.

Kun semiotiikka tutkii sitä että miten sanat ja käsitteet ovat ajatuksina intentionaalisia eli ne kykenevät viittaamaan itsensä ulkopuolelle. Tutkiminen keskittyy lähinnä siihen mikä on kielen teoreettinen ja geneettinen selitys ja miten tämän tutkimisen avulla saadaan selko tähän kaikkeen.

Pragmatiikka - ympäristö

Semantiikka - sana

Pragmatiikka ja kielikohteliaisuus

PRAGMATIIKKA

Pragmatiikka liittyy tiettyyn kontekstiin, jonka vuoksi kielen tietämys ja tuntemus on tärkeää. Pragmatiikka on tilannekohtaista tulkintaa ja tutkiikin sekä 

kielen käyttäjää, että puhujaa.

Kielen käyttö on jatkuvaa valintojen tekemistä ja on luonteeltaan  

tarkoituksellista ja tavoitehakuista, sekä sosiaalista toimintaa.

On tärkeää hallita konteksti ja erilaiset tilanteet ja niihin kuuluvat tyylit.

Vuorovaikutus ei ole pelkästään puhujan valintoja, sillä merkitykset muokkautuvat keskustelun edetessä. On hyvä olla perillä myös viestien tulkinnasta, 

suorien ja epäsuorien strategioiden käytön eduista ja haitoista. 

Yhä useammin kohtaamme erilaisiin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä joko omassa kieliyhteisössämme tai sen ulkopuolella. Kulttuurienvälistä viestintää helpottaa, jos olemme perehtyneet ainakin joihinkin sille tyypillisiin ominaisuuksiin. 

Myös keskustelun rakentuminen on kiinnostavaa: 

miten vuorot seuraavat toisiaan ja millaisia vuoroja pidetään toisia parempina.

On siis hyvä tulla tietoiseksi siitä, mitä seikkoja on otettava huomioon, jos haluamme luoda edellytykset myötämieliselle yhdessäololle.

KIELIKOHTELIAISUUS

Käytös, kieli ja non-verbaalinen viestintä

Etikettisääntöjen osaaminen tärkeää!

Kohteliaisuus on toimintaa, joka pohjautuu siihen, miten vuorovaikutuksen toinen osapuoli odottaa itseään kohdeltavan. Kohteliaisuus ei siis pohjaudu suoranaisesti siihen, millaisia ilmaisutarpeita toimijalla itsellään on. Kohteliaisuus on tietyn koodin ohjaamaa, pääosin opittua funktionaalista käyttäytymistä, jonka lähtökohtana ovat vastapuolen emotionaaliset odotukset ja jonka päämotiivina on tyydyttää nuo odotukset.

Voi olla, että koko peruskohteliaisuus voidaan analysoida kokonaan tai osin status-, reviiri-, kumppani- ja pitämiskohteliaisuudeksi, joita on mahdollista jakaa kohteliaisuuden lajeiksi.

Tilanteeseen sopiva kieli ja käytöstavat

Kohteliaisuus jaetaan positiiviseen ja negatiiviseen kohteliaisuuteen

Usein positiivista kohteliaisuutta käytetään, kun 
joku halutaan saada tekemään jotain, kuten esimerkiksi:

''Voisitko leipoa kakun, kun olet niin hyvä siinä?''

Negatiivista esimerkkiä käytetään myös tavoitteen saavuttamiseen, 
mutta hieman toisella tavalla:

''Voi kun vaivaan sua tässä nyt, mutta voisitko…''

Negatiiviseen kohteliaisuuteen liittyy myös vihjailu, kuten esimerkiksi:

''Hei mitä sulla on tänään?''

''Aattelitko mennä sinne yhdistykselle huomenna''
''Mitähän kello oikein on''

Positiivinen esimerkki:

''Hei, voisit sä tehä ton kääretortun, ku oot niin hyvä siinä''
''Voisitko imuroida tänään, kun teet sen aina niin paljon tarkemmin, kuin minä''

Pohdintaa:

Olen itse usein kyvin tarkka kohteliaasta kielenäytöstä varsinkin, jos kyseessä on vieraampi imhinen. En käytä koskaan käskymyotoja ja koitan kiertää ikävät töksäytykset. 
Käytän silloin tällöin negatiivista kohteliaisuutta, jos haluan seuraa, mutta sen käyttö on vanhetessa vähentynyt. 
Positiivista esimerkkiä käytän usein kotona, kun haluan, että avopuolisoni tekisi jonkin kotityön tai antaisi minulle ylähyllyltä jotain, koska en yletä itse sinne. 
Nämä tavat ovat olleet kauan jo elämässäni ja enemmän tai vähemmän käytössä, mutta nyt ne vasta saivat käsitteet, sillä en niihin ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. 
Olen omassa työssäni asiakaspalvelijana oppinut teitittelemään asiakkaita. On jännä kuitenkin ollut huomata, että vedän teitittelyn rajan nuorten ja nuorten aikuisten väliin. Lapsia en teitittele koskaan. Teitittely on mielestäni erittäin kohtelias tapa ja nyt osaan sen myös viittomakielellä!

Olen havainnoinut kurssin aikana erilaisia keskusteluja ihan arkisesta kaupassakäynnistä lääkärireissuun ja kaikkea siltä väliltä. Suurin osa vieraista ihmisistä, joita olen tavannut, ovat olleet kielikohteliaita, mutta toki jokaiseen joukkoon mahtuu myös törppöjä ja heihin aika-ajoin tulee törmättyä. Silloin tekisi mieli aina hieman ojentaa...

Muutama asia, joita kannattaa maailmalla välttää, jos tahtoo olla kohtelias!
TÄÄLLÄ