Pragmatiikka ja kielikohteliaisuus

PRAGMATIIKKA

Pragmatiikka liittyy tiettyyn kontekstiin, jonka vuoksi kielen tietämys ja tuntemus on tärkeää. Pragmatiikka on tilannekohtaista tulkintaa ja tutkiikin sekä 

kielen käyttäjää, että puhujaa.

Kielen käyttö on jatkuvaa valintojen tekemistä ja on luonteeltaan  

tarkoituksellista ja tavoitehakuista, sekä sosiaalista toimintaa.

On tärkeää hallita konteksti ja erilaiset tilanteet ja niihin kuuluvat tyylit.

Vuorovaikutus ei ole pelkästään puhujan valintoja, sillä merkitykset muokkautuvat keskustelun edetessä. On hyvä olla perillä myös viestien tulkinnasta, 

suorien ja epäsuorien strategioiden käytön eduista ja haitoista. 

Yhä useammin kohtaamme erilaisiin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä joko omassa kieliyhteisössämme tai sen ulkopuolella. Kulttuurienvälistä viestintää helpottaa, jos olemme perehtyneet ainakin joihinkin sille tyypillisiin ominaisuuksiin. 

Myös keskustelun rakentuminen on kiinnostavaa: 

miten vuorot seuraavat toisiaan ja millaisia vuoroja pidetään toisia parempina.

On siis hyvä tulla tietoiseksi siitä, mitä seikkoja on otettava huomioon, jos haluamme luoda edellytykset myötämieliselle yhdessäololle.

KIELIKOHTELIAISUUS

Käytös, kieli ja non-verbaalinen viestintä

Etikettisääntöjen osaaminen tärkeää!

Kohteliaisuus on toimintaa, joka pohjautuu siihen, miten vuorovaikutuksen toinen osapuoli odottaa itseään kohdeltavan. Kohteliaisuus ei siis pohjaudu suoranaisesti siihen, millaisia ilmaisutarpeita toimijalla itsellään on. Kohteliaisuus on tietyn koodin ohjaamaa, pääosin opittua funktionaalista käyttäytymistä, jonka lähtökohtana ovat vastapuolen emotionaaliset odotukset ja jonka päämotiivina on tyydyttää nuo odotukset.

Voi olla, että koko peruskohteliaisuus voidaan analysoida kokonaan tai osin status-, reviiri-, kumppani- ja pitämiskohteliaisuudeksi, joita on mahdollista jakaa kohteliaisuuden lajeiksi.

Tilanteeseen sopiva kieli ja käytöstavat

Kohteliaisuus jaetaan positiiviseen ja negatiiviseen kohteliaisuuteen

Usein positiivista kohteliaisuutta käytetään, kun 
joku halutaan saada tekemään jotain, kuten esimerkiksi:

''Voisitko leipoa kakun, kun olet niin hyvä siinä?''

Negatiivista esimerkkiä käytetään myös tavoitteen saavuttamiseen, 
mutta hieman toisella tavalla:

''Voi kun vaivaan sua tässä nyt, mutta voisitko…''

Negatiiviseen kohteliaisuuteen liittyy myös vihjailu, kuten esimerkiksi:

''Hei mitä sulla on tänään?''

''Aattelitko mennä sinne yhdistykselle huomenna''
''Mitähän kello oikein on''

Positiivinen esimerkki:

''Hei, voisit sä tehä ton kääretortun, ku oot niin hyvä siinä''
''Voisitko imuroida tänään, kun teet sen aina niin paljon tarkemmin, kuin minä''

Pohdintaa:

Olen itse usein kyvin tarkka kohteliaasta kielenäytöstä varsinkin, jos kyseessä on vieraampi imhinen. En käytä koskaan käskymyotoja ja koitan kiertää ikävät töksäytykset. 
Käytän silloin tällöin negatiivista kohteliaisuutta, jos haluan seuraa, mutta sen käyttö on vanhetessa vähentynyt. 
Positiivista esimerkkiä käytän usein kotona, kun haluan, että avopuolisoni tekisi jonkin kotityön tai antaisi minulle ylähyllyltä jotain, koska en yletä itse sinne. 
Nämä tavat ovat olleet kauan jo elämässäni ja enemmän tai vähemmän käytössä, mutta nyt ne vasta saivat käsitteet, sillä en niihin ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. 
Olen omassa työssäni asiakaspalvelijana oppinut teitittelemään asiakkaita. On jännä kuitenkin ollut huomata, että vedän teitittelyn rajan nuorten ja nuorten aikuisten väliin. Lapsia en teitittele koskaan. Teitittely on mielestäni erittäin kohtelias tapa ja nyt osaan sen myös viittomakielellä!

Olen havainnoinut kurssin aikana erilaisia keskusteluja ihan arkisesta kaupassakäynnistä lääkärireissuun ja kaikkea siltä väliltä. Suurin osa vieraista ihmisistä, joita olen tavannut, ovat olleet kielikohteliaita, mutta toki jokaiseen joukkoon mahtuu myös törppöjä ja heihin aika-ajoin tulee törmättyä. Silloin tekisi mieli aina hieman ojentaa...

Muutama asia, joita kannattaa maailmalla välttää, jos tahtoo olla kohtelias!
TÄÄLLÄ