PRAGMATIIKKA
Pragmatiikka liittyy tiettyyn kontekstiin,
jonka vuoksi kielen tietämys ja tuntemus on tärkeää. Pragmatiikka on
tilannekohtaista tulkintaa ja tutkiikin sekä
kielen käyttäjää, että puhujaa.
Kielen käyttö on jatkuvaa valintojen
tekemistä ja on luonteeltaan
tarkoituksellista ja tavoitehakuista, sekä
sosiaalista toimintaa.
On tärkeää hallita konteksti ja erilaiset
tilanteet ja niihin kuuluvat tyylit.
Vuorovaikutus ei ole
pelkästään puhujan valintoja, sillä merkitykset muokkautuvat keskustelun
edetessä. On hyvä olla perillä myös viestien tulkinnasta,
suorien ja epäsuorien strategioiden
käytön eduista ja haitoista.
Yhä useammin kohtaamme
erilaisiin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä joko omassa kieliyhteisössämme tai
sen ulkopuolella. Kulttuurienvälistä viestintää helpottaa, jos olemme
perehtyneet ainakin joihinkin sille tyypillisiin ominaisuuksiin.
Myös keskustelun
rakentuminen on kiinnostavaa:
miten vuorot seuraavat
toisiaan ja millaisia vuoroja pidetään toisia parempina.
On siis hyvä tulla
tietoiseksi siitä, mitä seikkoja on otettava huomioon, jos haluamme luoda
edellytykset myötämieliselle yhdessäololle.
KIELIKOHTELIAISUUS
Käytös, kieli ja non-verbaalinen viestintä
Etikettisääntöjen osaaminen tärkeää!
Kohteliaisuus on
toimintaa, joka pohjautuu siihen, miten vuorovaikutuksen toinen osapuoli
odottaa itseään kohdeltavan. Kohteliaisuus ei siis pohjaudu suoranaisesti
siihen, millaisia ilmaisutarpeita toimijalla itsellään on. Kohteliaisuus on
tietyn koodin ohjaamaa, pääosin opittua funktionaalista käyttäytymistä,
jonka lähtökohtana ovat vastapuolen emotionaaliset odotukset ja jonka päämotiivina on tyydyttää nuo
odotukset.
Voi olla, että koko
peruskohteliaisuus voidaan analysoida kokonaan tai osin status-, reviiri-, kumppani- ja pitämiskohteliaisuudeksi,
joita on mahdollista jakaa kohteliaisuuden lajeiksi.
Kohteliaisuus jaetaan
positiiviseen ja negatiiviseen kohteliaisuuteen
Usein positiivista
kohteliaisuutta käytetään, kun
joku halutaan saada tekemään jotain, kuten esimerkiksi:
joku halutaan saada tekemään jotain, kuten esimerkiksi:
''Voisitko leipoa
kakun, kun olet niin hyvä siinä?''
Negatiivista esimerkkiä käytetään myös tavoitteen saavuttamiseen,
mutta hieman toisella tavalla:
mutta hieman toisella tavalla:
''Voi kun vaivaan sua
tässä nyt, mutta voisitko…''
Negatiiviseen kohteliaisuuteen
liittyy myös vihjailu, kuten esimerkiksi:
''Hei mitä sulla
on tänään?''
''Aattelitko mennä sinne yhdistykselle huomenna''
''Mitähän kello oikein on''
''Mitähän kello oikein on''
Positiivinen esimerkki:
''Hei, voisit sä tehä
ton kääretortun, ku oot niin hyvä siinä''
''Voisitko imuroida tänään, kun teet sen aina niin paljon tarkemmin, kuin minä''
Pohdintaa:
Olen itse usein kyvin tarkka kohteliaasta kielenäytöstä varsinkin, jos kyseessä on vieraampi imhinen. En käytä koskaan käskymyotoja ja koitan kiertää ikävät töksäytykset.
Käytän silloin tällöin negatiivista kohteliaisuutta, jos haluan seuraa, mutta sen käyttö on vanhetessa vähentynyt.
Positiivista esimerkkiä käytän usein kotona, kun haluan, että avopuolisoni tekisi jonkin kotityön tai antaisi minulle ylähyllyltä jotain, koska en yletä itse sinne.
Nämä tavat ovat olleet kauan jo elämässäni ja enemmän tai vähemmän käytössä, mutta nyt ne vasta saivat käsitteet, sillä en niihin ole aiemmin kiinnittänyt huomiota.
Olen omassa työssäni asiakaspalvelijana oppinut teitittelemään asiakkaita. On jännä kuitenkin ollut huomata, että vedän teitittelyn rajan nuorten ja nuorten aikuisten väliin. Lapsia en teitittele koskaan. Teitittely on mielestäni erittäin kohtelias tapa ja nyt osaan sen myös viittomakielellä!
Olen havainnoinut kurssin aikana erilaisia keskusteluja ihan arkisesta kaupassakäynnistä lääkärireissuun ja kaikkea siltä väliltä. Suurin osa vieraista ihmisistä, joita olen tavannut, ovat olleet kielikohteliaita, mutta toki jokaiseen joukkoon mahtuu myös törppöjä ja heihin aika-ajoin tulee törmättyä. Silloin tekisi mieli aina hieman ojentaa...
Muutama asia, joita kannattaa maailmalla välttää, jos tahtoo olla kohtelias!
TÄÄLLÄ
''Voisitko imuroida tänään, kun teet sen aina niin paljon tarkemmin, kuin minä''
Pohdintaa:
Olen itse usein kyvin tarkka kohteliaasta kielenäytöstä varsinkin, jos kyseessä on vieraampi imhinen. En käytä koskaan käskymyotoja ja koitan kiertää ikävät töksäytykset.
Käytän silloin tällöin negatiivista kohteliaisuutta, jos haluan seuraa, mutta sen käyttö on vanhetessa vähentynyt.
Positiivista esimerkkiä käytän usein kotona, kun haluan, että avopuolisoni tekisi jonkin kotityön tai antaisi minulle ylähyllyltä jotain, koska en yletä itse sinne.
Nämä tavat ovat olleet kauan jo elämässäni ja enemmän tai vähemmän käytössä, mutta nyt ne vasta saivat käsitteet, sillä en niihin ole aiemmin kiinnittänyt huomiota.
Olen omassa työssäni asiakaspalvelijana oppinut teitittelemään asiakkaita. On jännä kuitenkin ollut huomata, että vedän teitittelyn rajan nuorten ja nuorten aikuisten väliin. Lapsia en teitittele koskaan. Teitittely on mielestäni erittäin kohtelias tapa ja nyt osaan sen myös viittomakielellä!
Olen havainnoinut kurssin aikana erilaisia keskusteluja ihan arkisesta kaupassakäynnistä lääkärireissuun ja kaikkea siltä väliltä. Suurin osa vieraista ihmisistä, joita olen tavannut, ovat olleet kielikohteliaita, mutta toki jokaiseen joukkoon mahtuu myös törppöjä ja heihin aika-ajoin tulee törmättyä. Silloin tekisi mieli aina hieman ojentaa...
Muutama asia, joita kannattaa maailmalla välttää, jos tahtoo olla kohtelias!
TÄÄLLÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti